#SaaUnelmoida

Tänään 20. marraskuuta vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Teemaan liittyvä #SaaUnelmoida-kampanja rohkaisee lapsia ja nuoria unelmoimaan sekä tavoittelemaan itsensä näköistä tulevaisuutta.

Tämän vuoden teema on minulle omakohtaisesti ajankohtainen ja erityisen osuva, vaikken enää ihan nuori olekaan. Olen nimittäin vastikään, nelikymppisenä, päässyt toteuttamaan nuoruuteni unelman - parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Unelmoin lapsena ja nuorena muotisuunnittelijan ammatista. Vaatteet ja pukeutuminen ovat aina kiehtoneet minua. Pienestä pitäen luonnostelin paperille vaatteita ja asukokonaisuuksia, vietin aikaa paperinukkeja stailatessa, ja vähän isompana ompelin Barbie-nukeille suunnittelemiani asuja. Olen koko elämäni ollut kiinnostunut eri aikojen tyyleistä, materiaaleista, väreistä, kaikesta kauniista, enemmän kuin mistään muusta.

Nuoruudessani ihastelin vaatekaupoissa erityisesti kotimaisten suunnittelijoiden luomuksia, uskomattoman upeita, laadukkaita materiaalivalintoja ja leikkauksia. Seurasin sivusta, kun 90-luvun lama, idänkaupan tyrehtyminen ja kansainvälisen pikamuodin rantautuminen Suomeen vähitellen kaatoivat suomalaisia vaatetusalan yrityksiä yhden toisensa jälkeen tai pakottivat siirtämään tuotannon ulkomaille, jotta pysyminen mukana kansainvälisessä kilpailussa olisi ollut taloudellisesti mahdollista. Vaikka aikoinaan en uskaltanut toteuttaa unelmaani muodin parissa, vaan suuntasin opiskelemaan ihan muuta alaa (yhteiskunta- ja kasvatustieteitä, mutta se onkin ihan oma tarinansa), jäi rakkaus muotia kohtaan itämään taustalle.

Suomalaisen muodin keräilyinnostukseni alkoi 2000-luvun alkuvuosina toimintansa lopettaneen Three Bagsin laukkujen keräilyllä ja laajeni vähitellen muihin kotimaisiin laukkuihin ja vaatteisiin, kun huomasin, miten voittamaton niiden laatu ja aikaa kestävä tyyli on verrattuna moniin nykyajan halpatuotantohepeniin. Intohimokseni muodostui suomalaisten kansallisaarteiden pelastaminen. Myös kierrätysajattelu motivoi keräilyharrastustani – maailma hukkuu pikamuotiin; mihin oikeastaan tarvitsemme uutta, kun voimme kierrättää olemassa olevaa. Kulutusvalintojeni suuntaviivaksi muodostui ajatus, että minulle suomalaisena vastuullisin valinta muodin saralla on laadukas, huolella valmistettu kotimainen tuote, joka kestää vuosikymmeniä, ei ole valmistusprosessinsa vaiheissa matkannut maailman ympäri, on aikanaan tuotettu ihmisoikeuksia kunnioittaen ja on osaltaan ollut luomassa työtä ja hyvinvointia Suomeen. Pyrin myös uusia vaatteita ja asusteita ostaessani valitsemaan vastuullisesti tuotettuja kotimaisia tuotteita ja ylipäänsä suosimaan suomalaista työtä kaikissa kulutusvalinnoissani. Nämä elämäni ohjenuorat sytyttivät hiljalleen kipinän suomalaisen muodin second hand -verkkokaupan perustamiselle.

Vuosi 2020 on ollut monille meistä muutosten ja myllerrysten vuosi. Minun kohdallani muutos oli uskallusta sanoa pitkäaikainen unelmani ääneen ja viedä se toteutuksen asteelle. Lapsuuden ja nuoruuden unelmastani, työstä muodin parissa, tuli totta, kun avasin tänä vuonna Suomimuodin lumoissa -verkkokaupan ja saan viettää päiväni suomalaisen muodin aarteiden parissa, suunnitellen ja stailaten - nyt tosin mallinukkea Barbien sijaan 🥰 Teen tätä suuresta intohimosta ja rakkaudesta suomalaiseen muotiin ja muodin kiertokulkuun 💞

Olen onnellinen, että vihdoin uskalsin kääntää elämäni suunnan oikeille raiteilleen ja tehdä unelmastani totta. Uskotaan unelmiin ja kannustetaan lapsia ja nuoria rakentamaan omanlaistaan tulevaisuutta heti pienestä pitäen!

💜:lla Hanna, Suomimuodin lumoissa